Nyt on kyllä hujahtanut liiaksi aikaa viime päivityksestä, mutta minkäs teet, kun karvat suorana mennään :) Ja nyt ollaan siis lomalla, joten ei ihan tarkoituksellisesti viitsi koneita availla päivittäin.

Parit aksatreenit tuossa ehdittiin toipumisen jälkeen ottaa. Meni ihan ok, tosin vikoissa treeneissä Nepalla oli joku keppisyndrooma, eikä millään meinannut mennä vikaa väliä vaan oikaisi aina. No, ei jääty tätä Anjan kanssa sen kummemmin analysoimaan - jokaisella on joskus vinkura-päivänsä...

Elsa aloittaa huhtikuussa alkeiskurssin Emilian opissa. Voi että olin iloinen, kun kuulin, että päästiin mukaan. Käyn myös Nepan kanssa ottamassa keväällä taas yksäreitä Emilian luona. Lisäksi huhtikuussa alkaa myös TuuKKin treenit, joten kaikkea kivaa (ja aktiivisia päiviä) on luvassa!

Lauantaiaamuna startattiin matka kohti Pyhää. Otettiin välietappi Oulussa, jossa koiruudetkin pääsivät nauttimaan hotellielämästä. Sunnuntaiaamuna Kemijärven kauppareissun jälkeen koitti vihdoin vapaus ja oltiin perillä. Voi sitä riemun määrää, kun Nepa ja Elsa pääsivät takaloosterista kirmaamaan mökin mannuille! On muuten kätevää, ettei ole taluttimia tarvinnut täällä ollenkaan ja iltahämärissä heijastinliivit auttavat paikallistamaan karvakuonot.

Pari kertaa päivässä pari tuntia ulkoaktiviteetteja = lumipallo-/Michelin -cairn :) Elsa mulkoilee alta kulmain, kun joutuu häkkiin "sulatukseen", Nepa kun sulaa paljon nopeammin. Luvassa on vielä lumikenkäilyä jäällä, jossa puolisen metriä lunta eli hauvat joutuvat tyytymään mamman vauhtiin ja peräpään pitoon. Mikä tekeekin varsin hyvää ainakin Nepalle, jolle osteopaatti määräsi hidasta kävelyä hieman epätasaisessa maastossa. (Olikohan tämä sittenkin Nepan kuntoutusviikko?)

Ohessa vielä kuva mun naateista kärneistä - näin täällä aina päivän päätteeksi (ja välillä ihan keskelläkin päivää). Yksi kysymys herää Nepan mieleen - missä hitossa ne porot luuraa?

kuva%2B2-normal.jpg