Taas on perjantai. Jee! Tiedossa jänskä viikonloppu koiruuksien merkeissä.

Tiistaina oli siis Nepan agitreenit, joissa tehtiin kakkosluokan rataa, aika lyhyttä sellaista. Nepa veti hyvin ja erityistä nautintoa ohjaajalle tuotti keppien 100% virhettömyys, vaikka niitä sahattiin kuutisen kertaa. Iloa tuotti myös se vanha asia, että takaaleikkaus on meidän juttu. Toimii aina. Suunpieltä hieman alaspäin veti oma jalkatyöskentely, mutta Nelli ei mamman steppailuista juuri hätkähdä eli siinä mielessä ihan ok, lisää treeniä vaan mulle. Oliskin vinhaa, jos Nelli vaihtaisi lennosta koiratanssin pyörteisiin, jos siis lukisi mun ohjausta liian tarkasti.

Keskiviikkona käytiin taas Salon Raunilla viime hetken siisteilyillä. Molemmat koiruudet ovat nyt missilookissa.

Eilen oli Elsan agitreenit. Meitä oli vain neljä koirakkoa paikalla, joten treenit olivat varsin tehokkaat. Ekaksi kerrattiin kepit ja sitten pöytä. Sen jälkeen ratatreeni: hyppy-hyppy-hyppy-putki-hyppy-pöytä. Elsa on niiiiin super. Ja nopea. Mä jään lähtötelineisiin, jos en ole täysin valppaana ja messissä. Lopuksi kerrattiin A ja otettiin keinu käsittelyyn. Hyvin meni molemmat. Hhmm, pessimisti herää: on itse asiassa tuo Elsa ollut vähän liiankin pro tasoonsa nähden, takapakkia siis odotettavissa mitä todennäköisemmin.

Syksyn treenitkin on jo allakassa. Pääsen treenaamaan molempien kanssa samana iltana, eri ryhmissä tietty. Ekassa ryhmässä koulutan itse mölliluokkalaisia ja harkkaan Elsan kanssa siinä samassa. Nepa treenaa sitten myöhemmässä erässä. Loistohomma!

Tänään siis startti Latviaa kohti. Pakkaus vielä vaiheessa. Pitäkää tassut, hännät, korvat ja peukut pystyssä. Ja katseet Facessa, siellä kyllä kuuluu, miten on mennyt.

Aurinkoa kaikille!

P.S. Elsan velipoika Allu (prinssi Albert) tuli eilen jo meille valmiina reissuun. Ihan käsittämätöntä, miten noi jaksaa riekkua. Ja Nepa pitää sohvalta jöötä. Joutuu aina välillä vilauttamaan Allulle hymyn.