Tiistai se olikin jännä päivä. Aloitin trimmausharjoittelun Raunin suojissa. Alkukankeuden jälkeen pääsin jo vähän jyvälle hommasta. Neppari-parka tuijotteli mua epäuskoisena, että sinäkin brutukseni. Viereisellä pöydällä Rauni trimmasi Elsaa, joten sain opastusta läpi parituntisen. Lopuksi Rauni siisti jälkiäni, sillä en ollut uskaltanut ottaa tarpeeksi karvaa pois. Ekaksi kerraksi olen kuitenkin varsin tyytyväinen, sormetkaan ei tehneet lakkoa.

Torstai-ilta vierähti tuttuun tyyliin agikentällä. Tällä kertaa treenisessio piti sisällään pelkkiä hyppyjä, tosin jokainen joutui tosissaan miettimään parasta ohjaustekniikkaa saadakseen koiran hyppäämään oikeaan suuntaan ja ehtiäkseen koiran vauhtiin. Mun ryhmäläiset osoittivat taas pätevyytensä ja osan kanssa tehtiin vielä vaikeutettua versiotakin. Sivussa treenailivat omatoimisesti keppejä.

Menin vikaksi Elsan kanssa saman pätkän. Ekalla ja tokalla kerralla olin todella pahasti myöhässä, tirppa ampaisee kuin ohjus nääs. Mutta kun uskalsin enemmän luottaa Elsaan, sain vähän etumatkaa kasvatettua ja homma pelitti. Loppuun tehtiin verkkokeppejä, joissa oli havaittavissa hienoinen takapakki. Tirppa viuhahtaa namitargetille oikotietä, jos en ohjaa huolella sisäänmenoa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin varsin hyvät treenit.

Ulkotreenejä onkin enää kolmesti ja sitten harkkaillaan hallissa. Pari viikkoa menee treenit päällekkäin. Mutta ei haittaa, tuleepahan vähän täsmätreeniä tehtyä, ainakin keppien ja kontaktien suhteen.

Lauantaina vierailtiin Mintun kanssa cairnien agitreeneissä Espoossa. Paikalla oli kolme innokasta agilityaloittelijaa. Minäkin sain kunnian antaa hyväksi havaitsemiani neuvoja keppien treenaukseen. Tuntihan siinä vierähti siivillä hauskassa seurassa ja vauhtiveikkoja katsellessa. Espoosta suunnattiin kohti Pöytyää ja cairnien luolapäivää.

Koska luolapäivälle oli jäänyt vapaita paikkoja, mentiin "täytekoiriksi". Mulla oli omat karvanopat mukana, Mintulla Taco, Luca ja Paavo. Meidän porukasta ensin pääsi lauteille Paavo, joka odotetusti karjui ketulle sydämensä kyllyydestä. Paavo varmaan söisi koko ketun, jos tilaisuus tarjoutuisi.

Nepa oli vuorossa seuraavana. Selkeesti oli Nepparilla joku muistikuva ketusta viime kerrasta, sillä haki nopeasti paikkansa ketun edestä ja esitti mallikelpoiset haukut. Mamma oli ylpeä. Onnistuin täydellisesti ajoittamaan Nellin poisottamisen tilanteesta, sillä se oli juuri saanut kunnon raivon päälle. Nellin luolaura siis jatkuu. Jos vaikka seuraavalla kerralla päästäisiin kokeilemaan itse luolastoon menoa.

nepa_luolastolla2_210914-normal.jpgnepa_luolastolla_210914-normal.jpg

 

Mintun Taco esitti myös erittäin pätevän suorituksen. Elsa sen sijaan sai aikaan pari ujoa haukkua mun jalkojen välistä, muutoin tirppa oli sitä mieltä, että kettu? Mikä kettu? Missä? En mä vaan näe.

Lopuksi Mintun Luca tuli esittelemään poseeraustaitojaan kaikille. Luca ei halunnut huomata kettua lainkaan ja muutenkin luolaston haju ja Lucan mielestä epäsiistit lattiat eivät sopineet herran arvoon. Luca tarjosi kuitenkin runsaasti viihdykettä yleisölle. Kiitos Minttu seurasta ja kiitos Sadulle järjestelyistä!

Tänään luvassa on hallituksen kokous sekä rallytokotreenit. Aurinkoista sunnuntaita!