Nimittäin mieheni mielestä. Nimittäin se, että kun hän on työmatkalla, kuorsaa koirat sängyssä mun vieressä. Pah, sanon mä. Enkä aio tunnustaa.

Maanantaina treenailtiin takapihalla Nepparin kanssa rallytokon kotiläksyjä eli peruuttamista, eteen-käskyä ja pyörähdystä liikkeestä. Ensimmäisen kanssa ollaan vielä vaiheessa, sillä Nelli ruukaa aina menemään maihin, kun pitäisi peruuttaa. Jotenkin sain tämän toimimaan, kun tehtiin seinää vasten. Sillä siis vielä toistaiseksi jatketaan. Eteen-käsky ei suju ilman käsiohjausta. Pyörähdys sujui varsin kivasti, tosin käsiohjauksella sekin. Edistystä silti, koska Nepan bravuurihan on "voltti", jota se tarjoaa aina joka paikassa, jos muuten ei napposia irtoa.

Epäviralliset kisat on meillä edessä sunnuntaina, jänskättää! Onneksi tuomarina on tuttu Suvi, joka meidät lajin saloihin on pikaisesti perehdyttänytkin. Ja onneksi saa palkata radalla eli mennään hauskuuttamaan itseämme (ja ehkä muitakin). Eka startti on klo 11.20 ja toinen 12.30. Hännät pystyyn Nepparille!

Tirpan kanssa ollaan ahkerasti treenailtu 2on2off-laatikkoa ja vihdoin alkaa tuntua siltä, että Elsa ihan tajuaa, mitä tekee. Tarjoaa jo asentoa aika hienosti. Mutta en ole ollenkaan varma, tapahtuisiko näin, jos laatikon sijasta pyydettäisiin kiipeämään esimerkiksi kiven päältä. Mutta hei, Tommy Wirenin sanoin - lähdetään maailmankiertueelle (lue: laitetaan homma toimimaan myös muillakin alustoilla kuin laatikolla).

Keskiviikkona oltiin Väiskylä-Huiskulan kanssa uimalassa. Kiitos Merjalle, joka huolehti lelun lennättämisestä Väiskille ja Nepalle, jolloin mä sain keskittyä Elsan "uimakouluun" täysillä. Otin nameja mukaan ja tietenkin tuo pikku-ahmatti tuli nätisti luo ja luovutti lelun. Pari kertaa yritti karkuun, mutta suht ok kuitenkin meni. Elsa siis ui aiempia kertoja enemmän eli jatketaan koulua samoilla linjoilla myös ensi kerralla. Vielähän se vähän pohtii muita vaihtoehtoja kuin uimista saadakseen lelunsa pois altaasta.

Eilen oli viikottaiset seuran treenit. Kahdet putkeen siis (ensin koulutin ja sitten treenasin). Vaille viisi olin jo kentällä ja vikana lähdin ysin jälkeen. Ennen agilitya treenailtiin Nepparin kanssa rallytokoa ja Elsan kanssa taas 2on2off-laatikkoa. Elsa veti myös tosi vauhdikkaat kujakepit, kyllä hymyilytti.

Koulutettavan ryhmäni kanssa tehtiin radan pätkää, jossa joutui vähän valssailemaan, olemaan nopea ja kääntämään koiran napakasti. Omatoimitreeninä keppien harjoittelua pareittain. Kyllä mulla on taitava ryhmä! Tosi hienosti kaikki vetivät ja on ihana nähdä motivoituneita ohjaajia (ja tietty koiria), jotka auttavat toinen toisiaan. Ja mua :) Tässä ratapiirros (keppien tilalla rengas).

treenirata1_ratatreeni-normal.jpg

 

Myöhemmät treenit vedettiin vain neljän koirakon voimin. Maksit plus medit ensin ja sitten oli meidän vuoro. Koska Neppari joutui taas olosuhteiden pakosta olemaan mukana koko illan, päästin sen ekana höntsäilemään. Ristus, että oli vauhtia. Kepit sujui niinkuin joskus reilu vuosi sitten eli lotolla. En tiedä, ahdistiko sitä kun jouduin olla niin lähellä vai mikä siinä oli. Joka tapauksessa Nepa rallatteli radan kolmesti hyvällä draivilla ja ei-niin-hyvällä keskittymisellä.

Elsa oli vuorossa vikana. Tirppa se kyllä aina yllättää. Suuntaan tai toiseen. Tällä kertaa yläkanttiin. Tein mukailtua rataa, jossa kolme hyppyä - putki - hyppy (takaakierrolla) - kepit (käsiohjauksella) - putki - hyppy (takaakierrolla) - hyppy - putki - hyppy - hyppy - keinu. Lähdöt sujui tosi hienosti, ei varastanut kuin kerran. Itse rata meni - WAU! Mulla on aina Elsan kanssa sellainen tunne, että se vaan menee täysillä eikä katso/kuuntele ohjausta, mutta täytyyhän se katsoa/kuunnella, kun se kerran radan suoritti halutussa järjestyksessä. Mun haluamassa järjestyksessä. Aim sou häpihäpi! Ja muistan luottaa koiraani.

Huomenna lähdetään kuvausreissulle Vihtiin Papun vieraaksi. Siitä lisää myöhemmin. Ihanaista viikonlopun alkua!