Alkuun iloisia uutisia! Sain paikan agilityn koulutusohjaajakurssille tammikuussa. Ihan superhieno juttu, sillä noita kursseja ei kovin usein järjestetä ja yleensä ajankohta ei sovi plus järjestävän seuran jäsenet menevät edelle. Jatkokurssi on huhtikuussa, jonne toivottavasti pääsen myös mukaan.

Eilen aksailtiin seuran treeneissä. Aiheena olivat kepit sekä putkeen lähetys. Pussikin otettiin viime hetkellä harjoitukseen mukaan. Ihana yllätys oli illan vieraileva tähti, HSKH:n riveistä tuttu Anne, jolta saatiin erinomaista konsultointia. Kiitos kaunis Anne!

Meillä oli alkuun kujakepit, joita tein myös Elsan kanssa (ilman verkkoja). Elsalla oli hyvä draivi eteenpäin ja nyt täytyykin ruveta kujaa kaventamaan. Putken haki hienosti. Pussi oli taas vähän mörkö, mutta kun vähän autettiin, veti tirppa siitä läpi viime keväisellä innolla. Elsalla on kyllä ihan liikaa ylimääräistä söhläystä toiminnassaan eli rauhottumista ja keskittymistä täytyy harjoitella tirpan kanssa kovin. Tokalla kiekalla tehtiin kepit houkuttelemalla ja tässä on taas näemmä menty takapakkia, kun ei saatu yhtään puhdasta suoritusta läpi.

Siirryn ensi viikosta alkaen Elsan kanssa takaisin meidän alkuperäiseen treeniryhmään, sillä en saa treeneistä hirveästi irti, kun kukaan ei ole neuvomassa & ohjaamassa minua. Jospa sitä kautta saataisiin taas kunnon tekemisen meininki. Elsa on kyllä varsin motivoitunut tekemään (oli laji mikä tahansa) ja siitä olen todella iloinen.

Treenien loppuun päästin vielä Nepan radanpätkälle rilluttelemaan. Toinen oli niiiiin täpinöissään ja valmis töihin. Eka kiekka menikin vähän yli, mutta tokalla teki upean suorituksen. Mun Nepa <3 Otettiin päälle vielä vähän rallytokoa. Saksalainen sujuu nyt mallikelpoisesti ja eteen-käskykin suht ok, tosin vielä joudun kädellä ohjaamaan.

Täältä haukahdellaan hyvät viikonloput!