Tiistaina ihku-ryhmäni oli taas huikea! Jokainen keskittyi hienosti ja pohti mahdollisia ohjauksia sekä ongelmakohtia. Ja oli ihan superfantsua huomata, että kotiläksyihin oli paneuduttu niiltä osin kuin niitä annoin. Huippuu! Ollaan muuten ryhmän kanssa sovittu, että kun koiraa ohjataan, "ei"-sanan käyttö on kielletty. Jos se kuitenkin lipsahtaa, on seuraavaksi treenikerraksi tuotava karkkia kaikille. Ei ole vielä lipsahtanut keltään. Harmi :)

Eilen oli sitten tosiaan jännät paikat, kun aloitimme treenit kouluttajien ryhmässä. Ulkopuolisena koutsina toimi Teemu Linna. Mä olin ihan jännäpissi housussa ennen meidän vuoroa ja kun päästiin kentälle, jännityksen huomasi Teemukin. Kerroin mun ja Elsan taustan, reilu puoli vuotta ollaan tavoitteellisesti treenattu. Sovittiin, että tehdään rataa muutaman esteen pätkissä (ohessa kuvakopio radasta copyright Teemu & Niina-Liina Linna).

teemun_rata.jpg

Elsa oli tietty täpinöissään, kun ei pariin viikkoon ole aksailemassa ollut. Pysyi kuitenkin suht ok lähdössä. Tehtiin ensin pätkä 1-5 (huom. 4A+B ei ollut sarjaeste, mutta jouduttiin ahtauden takia muokkaamaan tuota 3-5 väliä, siksi numeroin nuo noin). Teemun ensimmäinen huomio oli mun jännitys. Rentoudu Elina. Toinen huomio liittyi Elsan pysymiseen lähdössä. Teemu käski pysähtyä kunnolla ennen kun kutsun koiran radalle, jolloin saan kasattua itseni ja Elsakin rauhoittuu. Näinhän se menikin eli omaa käyttäytymistä lähdöissä täytyy tarkkailla. Lisäksi kuulin myös kommentin "Älä Elina hermostu", mikä on tullut usein myös priva-koutsini Mintunkin suusta :D Takaakiertoa hierottiin jonkun verran ja sitä saatiin myös kotiläksyksi. A meni superhienosti, siitä voin olla tosi ylpeä.

Sitten pätkä 5-11. Alkuun pelkäsin, irtoaako Elsa 6-putkeen, mutta se huoli oli turha. Sen sijaan, niin kuin ennalta arvasin, olin auttamatta myöhässä 10-hypyllä, koska yritin takaaleikkausta ennen 9-putkea. 11-takaakierto tyssäsi mun liikkeen loppumiseen. Eli tehtiin ihan meidän (=mun) klassiset virheet. Teemun eka huomio oli, että en ole johdonmukainen koiran vapautuksessa, oli kyse sitten lähdöstä tai kontaktista. Samaa on sanonut ja muistutellut myös Minttu. Eli jos vapautan kontaktilta sanalla "mennään", pitäisi mun sitä käyttää myös muuallakin koko ajan. Kauheen vaikeeta muistaa yksi hitsin sana - lupaan tsempata.

Teemu ehdotti 7-9 pätkälle ihan suoraviivaista vedätystä, mikä osoittautuikin parhaaksi vaihtoehdoksi. Eli kun Elsa oli 6-putkessa, pingoin pitkälle 7-hypyn taakse ja siitä suoraan keppien ohi putkea pitkin 10-hypylle (koko ajan ohjaus oikealla kädellä). Toimi ja sain jopa kehut, että juoksin kovaa. 11-takaakiertoa otettiin muutaman kerran ja kun apuna oli pallo, homma pelitti.

Loppuun Teemu peukutti Elsaa ja sanoi, että on varmaan aika erilainen kuin mun eka aksakoira. Paikkansahan tuo pitää ja joudun/saan Elsan kanssa opetella täysin uudet kuviot. Teemun mielestä meillä on hienot mahdollisuudet päästä pitkälle ja oli tosi otettu, kuinka paljon loppujen osataan suhteellisen lyhyellä treenitaustalla. Kiitoksia sai myös priva-koutsini <3 -  kiitos Minttu!

Välihuomautus: Muita kouluttaja-kollegoita nauratti, että Teemu puhui mulle ihan eri tavalla kuin muille: hiljaa ja varovasti.

Teemun koutsauksesta jäi myös takataskuun vinkkejä kouluttamiseen, joista kolme noin niinku päällimmäisinä:

  • jokaiselle pitää antaa vapaus valita
  • ei se määrä vaan se laatu
  • ole johdonmukainen

Aamen.

Sitten otsikon asiaan. Pakko myöntää, etten voi ehtiä ja jaksaa kaikkea, mitä olen halunnut tehdä / suunnitellut tekeväni. Ärsyttävää, joskin toisaalta vapauttavaa tunnustaa, että olen vain (yksi) ihminen, jonka pitää koiraelämän lisäksi elää muutakin elämää :) Elsan pujotteluprojekti ja Nepparin kotijumpat eivät edisty suunnitelmien mukaan, mutta kyllä se tästä. Stressaantuneena ja väsyneenä treenaaminen on täysin hyödytöntä, joten höllään pipoa.

Suuri apu olisi muun perheen jeesi aina silloin tällöin - varsinkin just silloin, kun oikeasti sitä tarvitsee. Valitettavasti aina sitä jeesiä ei kuitenkaan ole saatavilla. Te, joilla perhe on teitä tukemassa ja auttamassa koiraharrastusten saralla, muistakaa sitä tukea ja apua arvostaa! Se ei ole kaikille itsestään selvää.