Koko viikko on mennyt sairastellessa sitä Tanskasta tuotua flunssaa. Perjantaina alkoi onneksi hellittää, mutta kunto ei vielä lauantainakaan ollut priima. Siksipä odotukset tämän päivän piirinmestaruuskisoissa eivät olleet mun ja Nepparin kohdalla korkealla, kun ei oltu päästy yhtään treenaamaan. Onneksi joukkuekavereiden puolelta ei tulospaineita ollut, tarkoitus oli mennä humputtelemaan. Alla iloinen joukkueemme.
Ilma oli tuskaisen kuuma, ei tarvinnut, eikä juuri uskaltanut koiruutta lämmitellä pientä kävelylenkkiä enempää. Olin suunnitellut hyödyntäväni mahdollisia lämmittelyesteitä pieneen "treeniin", mutta kuumuus esti senkin. Eli kylmiltään vain kisaradalle.
Tuomarina oli Anne Savioja, jonka laatima rata oli pikaisen katsauksen perusteella mielestäni just ja just suoritettavissa, joskin hieman piti pyöriä ja veivata. Meidän joukkueesta ekana radalle lähtivät Carita ja Pyry, jotka saivat valitettavasti hylätyn.
Me oltiin Nepparin kanssa vuorossa toisella kierroksella. Lähdössä Nepa vaikutti aika naatilta kuumuudesta johtuen, mutta kun jätin sen lähtöön ja painelin ekan hypyn taakse, näin korvien asennosta, että kyllä sen agijalkaa vipatti. Suorituksemme ei ollut sitä kuuluisaa agilityn ja vauhdin hurmaa, mutta nollarata tehtiin! Voi sitä riemua ja ylpeyttä mun Nepparista <3 Yliaikaa taisi tulla muutama sekunti, mutta who cares :D
Kolmantena joukkueestamme radalle lähti Hanna ja Liti, jotka tekivät myös hienon nollan. Jännitys oli käsin kosketeltavissa, kun joukkueemme ankkuripari, Mara ja Mimosa, pääsi radalle. Ja myös he tekivät nollaradan, pienellä yliajalla tosin. Mutta kolme ratavirheetöntä suoritusta oli aivan huikea suoritus joukkueeltamme! Me saatiin piirinmestaruushopeaa!
Olipa siis mahtuvuutta saada (ensimmäinen) arvokisamitali käteen. Ja vielä Nepan kanssa. Yllätysten sunnuntai tosiaan. Arvokisamitali. Vau.
Kaikkensa antanut mitalisti
löhöilyä
nelikymppinen nykyisin oslolainen
Kommentit