Viikko taas vierähti vauhdilla. Tiistaina käytiin poikain kanssa uimassa ja märkää oli. Tirppa on kehittynyt huimasti ja innolla polskii, kunhan vaan lelu on oikea (eli keltainen kumikoira). Uimalan Tuovi varmaan lähettää varmaan kohta laskua perään, kun Elsan jäystää ainakin yhden reiän per kerta per lelu.

Torstaina käytiin fyssarilla. Neppis oli parempi ja ekaa kertaa koko huoltotoimenpidehistoriassa antoi venytellä toisen takasen ääriasentoon. Neppiksen kotijumppana istu-seiso -liikettä kolmisen kertaa viikossa. Tirppa oli taannoisen äksidentin jäljiltä hyvässä tikissä, ainoastaan oikean puolen selkälihakset olivat hieman jumissa. Takasten äärivenytykset eivät sujuneet entiseen tapaan, mutta lonkissa voi olla vielä jäykkyyttä, joka saadaan ajan kanssa pois. Tirpan kotijumppaan kuuluu tasapainotyynyilyä sekä ristikkäisnostoja. Ja molemmille kävelyä metsämaastossa.

Perjantaina oli TuuKKin vuosikokous, jossa valittiin seuralle uusi puheenjohtaja ja hallitus. Kokous venyi ysiin asti, mutta tehtiin hyviä päätöksiä. Onnea uudelle pj:lle, ei olis paremmin voitu valita!

Lauantaiaamuna käytiin Nepparin kanssa hallilla tekemässä viimeistelytreenit. Eka setti meni haukkuessa ja riekkuessa, joten laitoin Nepan jäähylle siksi aikaa, kun itse kävin esityksen läpi. Sitten Neppis eetteriin ja jo vain, maistui terrierille treenit. Kaikki sujui hyvin ja tyytyväisin mielin kohti sunnuntain kisoja.

Tirppa pääsi sunnuntaiaamuna nuuskuttelemaan Nose Workin parissa. Tehtiin yksi treeni kouluttajan ohjeiden mukaan. Elsa odotteli oven takana, kun piilotin huonekalutassussa olleen hajun keittiön alasokkeliin. Sitten tirpalle vihjesana ja töihin. Yritin hieman ohjata tutkimaan aluetta järjestelmällisesti ja yllättävän hyvin Elsa niin toimikin. Välillä katsoi mua apua pyytääkseen, jolloin annoin uudestaan vihjesanan. Aina, kun Elsa teki kuuluvasti hommia, pysyin taka-alalla. Kyllä se Elsa taas hajun löysi ja sai superpalkaksi lihapullia. Tästä on taas hyvä jatkaa.

Neppiksen kanssa käytiin eilen tanssikisoissa. Vaikka viimeistelytreenit onnistuivat, ei tällä kertaa Nepparin lanne ollut rasvattu vaan terrieri keskittyi tiirailemaan koko esityksen ajan kehän ulkopuolelle, esimerkiksi kehän reunalla olevien lasten kakkulautasia. Saatiin me kai kaksi liikettä aikaiseksi sekä pari haukkua. Seurasi tanssiuramme ensimmäinen keskeytys. Enkä kyllä vielä ainakaan ymmärrä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin.

Hitsit, että koiratanssi on oikeesti vaativa laji. Eikä toi koirakaan ole ihan helpoimmasta päästä. Arki Nellin kanssa on välistä aika haastavaa ja nämä vireongelmat tuovat myös omat mausteensa soppaan. Mutta ei tulis mieleenkään luovuttaa. Päinvastoin. Sisulla eteenpäin. Ja Neppis on kuitenkin mun theoneandonly-karvanoppa, joka on omalta osaltaan kärsinyt mun virheistä jo useamman vuoden. Ensimmäisen koiran kirous. Se tunne, kun Nellin kanssa onnistutaan jossain, on aivan huikea ja pyyhkii pois monta epätoivon hetkeä.

Tällä viikolla alkaa Nose Work 2 -kurssi. Edelleen pohdin, otanko sinne Elsan vai Nellin. Tirpan juoksuista ei edelleenkään ole tietoakaan. Ohjelmassa myös uintia tiistaina ja vapaatreenit lauantaiaamuna.

Aurinkoista viikkoa!