Elsan velipoika Albert tuli meille torstai-iltana yökylään. Perjantaiaamuna (vaiko yönä?) herätys klo 3.45, pikainen aamulenkki, kahvit ja sitten kohti Länsisatamaa. Bussin pakkaus ja laivaan, joka lähti kohti Tallinnaa klo 7.30. Aamupalabuffassa tutustuin aivan huippuhyvään matkaseurueeseemme. Tallinnasta starttasi yhdeksän tunnin mittainen ajomatka kohti Liettuan Kaunasia, jonne päästiin perille iltaseitsemältä.

Hotelli oli hyvä, mutta lenkitysmaastot olisivat voineet olla paremmat. Isossa huoneessa oli tilaa temmeltää. Vaikka Nelli aluksi kamalasti Allua komensikin, hyväksyi kuitenkin poikapolon joukkoon (pitkin hampain). Mun silmiltä salaa jopa leikkivätkin yhdessä :) Junnut piti erottaa yöksi, sen verta rallia vetivät.

Lauantaiaamuna kello soi varttia yli kuusi. Aamutoimien jälkeen kohti näyttelypaikkaa. Pieni perhonen jo liiteli vatsanpohjalla. Näyttelypaikka ei ollut kummoinen: vanha ja kylmä urheiluhalli, pienet kehät, vain muutama vessa ja pikkuinen buffa. Sisäänkäyntikään ei vakuuttanut, vai mitä mieltä olette? (Kuvan nappas Elina Gardin-Kukkonen.) Mutta ei annettu sen masentaa.

Kehään päästiin puoli yhdentoista jälkeen ja ensimmäisenä vuorossa oli Albert, jolla oli pari kilpakumppania. Albert oli virtaa täynnä: joko meni täysillä tai sitten jäi nuuskuttelemaan. Seisominenkin sujui vähän kyseenalaisesti. Mutta tuomari, oikein huumorismiehiä oleva israelilainen Yochai Barak, tykkäsi Allusta ja temperamentistaan niin paljon, että vaikka "he's all over the place", Allu pokkasi ykköspallitilan ja sai junnusertin. Seuraavana kehään asteli Elsa, joka meni luonnonlapsityylillensä uskollisena ihmetellen kaikkea. Elsakin sai junnusertin. Sitten junnut kisasivat keskenään ja Allu veti pidemmän korren ollen ROP-juniori.

Nepa oli luokkansa ykkönen, mutta hävisi niukasti sertin avoimen luokan kisakumppanille. Albert kisasi vielä ROP-tittelistä samaisen nartun kanssa ja oli VSP.

Koska näyttelypäivä olisi venynyt tosi pitkäksi yhteiskyytiä odottaessa, päätimme matkaseuralaisen Marjon ja labbis-Tessan kanssa livahtaa taksilla hotellille. Se olikin hyvä ratkaisu, sillä koirulit pääsivät pois näyttelyhälinästä jo neljä tuntia ennen muita. Ehdittiin tehdä valoisalla kunnon lenkkikin. Kun siihen ynnäsi vielä sapuskan, niin oli aika naattia cairnia mulla.

Sunnuntaiaamuna heräsin siihen, että kolme silmäparia tuijotti mua herkeämättä. Ja kun sain silmäni auki, meinasin hukkua suukkosateeseen :) Aamunlenkin kautta näyttelypaikalle. Nyt jänskätti vielä enemmän.

Tuomarina oli charmantti serbialainen Ratibor Cekic. Albert meni keskittyneemmin tänään ja päihitti kilpakumppaninsa saaden junnusertin. Elsakin meni hienosti ja vakuutti tuomarin junnusertin arvoisesti. Meikäläinen taas ei vakuuttanut, sillä numerot vaan lenteli ympäri kehää ja tuomari niitä keräili meidän perässä :) Lisäksi halusi itse seisottaa Elsaa pöydällä. Kyllä kannustusjoukkoja nauratti kehän laidalla. Tänään Elsa pokkasi ROP-juniori tittelin ja oli myös PN2. Viimeisenä vuorossa oleva Nelli teki sen, miksi ylipäätään reissuun lähdettiin ollen PN1 ja ROP, jolla siis irtosi Se Iso Serti. Ryhmäkehissä emme pärjänneet, mutta se ei paljon haitannut.

Albert ja Elsa siis ovat Liettuan juniorivalioita ja Nellin serti odottaa siksi, kunnes Suomen muotovalion arvo saadaan. Ihan hirmuisen iso kiitos ihanat Marjo ja Elina avusta ja kannustustuksesta! Teitte saavutuksesta vielä ikimuistoisemman! Ja kiitos koko reissuporukalle, aivan mahtisjengi oli kasassa. Onnittelut kaikille menestyjille!

Kotimatka sujui joutuisasti bussissa nukkuen. Aamulaivalla yli ja kotiin unia jatkamaan. Virne naamalla onnistuneen reissun ansiosta :)