Talven tunnelmiin päästiin kertaheitolla, kun ajeltiin perjantai-iltana Jämsään. Lunta tuprutti koko viikonlopun ja siitä otettiin kaikki ilo irti lenkkeilyn (ja puhtaiden koirien) merkeissä!

Lauantaiaamuna startattiin puoli kahdeksan jälkeen kohti Jyväskylän näyttelyä (Neppari, Elsa ja Salli jäivät talonvahdeiksi). Populaa oli liikkeellä ihan hurjan paljon, mutta onnistuttiin saamaan autolle parkki ja leiri pystyyn.

Meikämanne istui ekat kaksi tuntia tiiviisti koiratanssin SM-kisojen katsomossa kannustamassa ja nauttimassa hienoista freestyle-esityksistä. Areena oli tilava ja katsomoonkin mahtui kivasti väkeä. Ainoa pieni miinus siitä, että musiikki soi kovin hiljaa. Tähän oli tietysti syynä se, ettei musiikki häiritsisi näyttelykehiä eli varsin ymmärrettävää. Mulle ja Nepalle tuollainen kisaympäristö olisi todella haastava, sillä ihmisiä kulki koko ajan ristiin rastiin, joten keskittymisen pitäisi olla sataprosenttista. Kisailijat selvisivät todella upeasti areenan häiriötekijöistä ja näyttivät, mitä koiratanssi parhaimmillaan on. Wau!

Oma ihana koutsimme Salla tanssahteli valtavan upeasti molempien koiriensa - Greipin ja Limen - kanssa. Lime & Salla pokkasivatkin hienolla kokkiesityksellä SM-pronssia! Ihan huikeeta! Vähänkö olen heidän puolestaan iloinen - jeejee! SM-kultaa ottivat Nadja & Flow todella upealla ja vaativalla Mambo No 5 -esityksellään, supermahtista! Hopeapallille kipusi norwichinterrieri Nuutti aivan ihanalla Leijonakuningas-esityksellä. Suurensuuret onnittelut teille kaikille!

HTM-esityksiä en ehtinyt katsomaan, sillä näyttelykehän jälkeen lähdimme takaisin Jämsään. Talonvahdit odottivat innolla meitä saapuvaksi. Lähdettiin samoin tein metsälenkille ja koiruudet päästelivät täysillä lumesta nauttien. Vauhtia piisasi!

Illalla nautiskeltiin pitsaa ja käytiin saunassa sekä tietty otettiin yksi kierros Aliasta. Elsa ja Simo-snautseri puuhastelivat omiaan :) Tirppa oli päättänyt näyttää snautserille, kuka määrää kaapin paikan. Neppis piti yllä yleistä järjestystä.

Sunnuntaiaamu oli lauantain toisinto. Sillä erotuksella, että talonvahdeiksi jäivät vain Nelli ja Elsa. Salli-lapinkoira pääsi nääs näyttelyyn mukaan. Simon kehä oli heti aamusta ja Sallin iltapäivän puolella. Heti kehien jälkeen kurvailtiin taas takaisin Jämsään ja ajateltiin tehdä hieman eilistä kevyempi metsälenkki. Vaan kuinkas kävikään...

Lähdettiin reippailemaan tuttua polkua ja puolivälissä saatiin huikee idis, että oikaistaan. Ihan kartasta katsottiin, että joudutaan maksimissaan 300 metriä tarpomaan umpihangessa, joten idea kuulosti kerrassaan mainiolta. Lunta oli reisiin asti, oksia oli kaatunut maahan, salakavalia ojia oli siellä täällä ja pikkuterrierit lähes hukkuivat lumeen. Niitä kannettiin vuorotellen ja yksi aukoi latua edessä. Melkein loppui usko, kunnes nähtiin se kuuluisa valo. Viimeinen puristus ja päästiin ihmisten ilmoille. Saldona rättiväsyneet koiruudet, pari kipeää polvea, muutama ojaan pyllähtäminen sekä mahtava fiilis!

Suurkiitos Minttu & Maiju tästä huippuretkestä! Eikun uutta suunnittelemaan :D