Lauantaina oltiin Westiekerhon järjestämässä petotestissä Mäntsälässä. Nelli ja Elsa testattiin laumana, Hoo oli myös mukana. Vastassa oli konekarhu-Reino ja testaajana Asko Sorvo.
Mun olettamus siis oli, että Elsa ottaa hatkat samoin tein ja Neppis räyhää, kunnes karhu on tarpeeksi lähellä, jonka jälkeen siirtyy mun taakse. Mietin, mahtaako Elsa olla kauankin testin jälkeen säikky. Väärin meni.
Alun ohjeistuksessa Elsa otti jo vahvan hajun ja häntä pystyssä tuijotteli kentän suuntaan. Neppis ei vaikuttanut hirveän kiinnostuneelta. Kun testi sitten alkoi ja mentiin nuuskimaan oikean otson jätöksiä, Elsaa ei (mun yllätykseksi) niissä kieriminen kiehtonutkaan, Neppis olisi kyllä piehtaroinut, jos olisi annettu.
Kun karhu tuli näkyviin, irtosi molemmilta haukku ja sitä jatkui koko testin ajan. Nelli oli etulinjassa ja lähes koko ajan piti itsensä mun ja karhun välissä. Elsa yllätti täysin olemalla varsin aktiivinen, erityisesti silloin, kun karju käänsi selkänsä meihin päin. Tirppa välillä perääntyi taaksemme, mutta aina paineli takaisin otson perään. Kaksikko teki hienoa yhteistyötä ja Askon mukaan käyttäytyivät oikein loogisesti eivätkä olisi itseään karhulle (ainakaan testin perusteella) syöttäneet. Mitä pidemmälle testi eteni, sitä enemmän Elsa "syttyi".
Testin jälkeen molemmat koiruudet oli aivan poikki ja hetken aikaa edelleen valmiustilassa. Neppis hätkähti nopeita liikkeitä ja Elsa kyttäsi karhun suuntaan ja haukkui. Molemmat kuitenkin sitten palautuivat nopeasti, mikä varsinkin Elsan kohdalla oli hienoa.
Testitulokseen Nelli on merkitty ruksilla ja Elsa ympyrällä.
Tässä video testistä (kuvaajalla oli hieman tsuumi hakusessa, mutta kohdassa 1:45 kuva paranee).
Meikä on karvanopista ylpeä ja jos joskus eksytään jossain metsässä karhun reitille, osaan toivon mukaan tulkita koiruuksien reaktioita (ja niiden myötä vaihtaa suuntaa).
löhöilyä
nelikymppinen nykyisin oslolainen
Kommentit